Rauhallisempaa hypetystä meneillää. Ei kai pieni syysflunssa ehtinyt ottaa minua kiinni? Tuulinen ja kolea sää meinaa ottaa otteen. Onneksi aurinko paistaa ja kuitenkin oikein hyvällä mielellä mennään edelleen. Plussan puolella pysytellään vankasti, vaikka pieniä huolenaiheitakin on ollut. Onneksi surullisempanakin päivänä voi aina luottaa siihen, että kämppikset pitää mielen virkeänä. Osa jo tietääkin näitä tarinoita.. Ajattelin, että olisin omistanut yhden kirjoituksen kaikille niille tempauksille, mitä täällä näiden seinien sisällä onkaan tapahtunut, mutta säästääkseni kaikkien hermoja sekä hillitäkseni itseni hysteerisiltä naurukohtauksilta voin kertoa aina silloin tällöin kuinka meillä eletään.
Tehdään hampurilaisia ja ranskalaisia.
(Lyhennelmä ja selkeytetty versio ensikertalaisille.)
Osta kaupasta kilon pussi ranskalaisia. Ihmettele miten se pussi ei mahdu pakastelokeroon, kun olet ostanut myös muutaman paketin pakastepizzoja, kananugetteja, pekonia yms. perhepakkauksessa. Ja laittanut ne myös pakastimeen. Typerän suomalaisen kämppiksen leipäpaketti ja vihannespussikin vie tilaa..
Kaada sitten sopiva määrä ranskalaisia lautaselle, laita lautanen uuniin. Niin joo, pitikös tämä uuni laittaa päälle? Mitä sanot ystäväni? Niin, uuni laitetaan päälle tästä, ihan niin kuin eilen harjoiteltiin.. Ja meillä päin tehdään niin, että otetaan tuo pelti uunista ja laitetaan sitten tuota paperia siihen päälle ja ranskalaiset siihen. Mitä tuo finski nyt tuohon tulee neuvomaan. Ei tietenkään tehdä niin!
Ota siis suikale, ei niin väliä minkä kokoinen, leivinpaperia, aseta se uuninluukusta uuniritilälle, jotta voit kaataa ranskalaiset sitten siihen päälle. Ja nyt uuni lämpiämään. Kun uuni on valmis niin ranskalaisetkin ovat.. Kai?
Ota valmiit ranskalaiset uunista. Kokeile onko ritilä kuuma, mutta älä käytä pannulappuja. Koska mitä todennäköisimmin uuninritilä on polttava, niin työnnä kätesi uuniin, kääri leivinpaperi niin, että saat ranut pihalle uunista ja jollai ilveellä jaa ne kaverin kanssa lautasille.
Jos tässä ranskalaisten teon välissä jää säätämiseltä aikaa, tee hampurilaiset.
Paahda leivät leivänpaahtimessa, mutta jos satut "rikkomaan" sen kun otat sen kaapista, niin ole niinkuin kukaan ei huomaisi ja laita äkkiä laite takaisin kaappiin. Kun paistat puolivalmiita pihvejä, niin voit sitten paahtaa leivät pannulla, kunhan ensin olet sen oivaltanut. Voit myös tietenkin laittaa leivänpaahtimen muovisen suojakappaleen takaisin paikoilleen ja käyttää leivänpaahdinta. Ei niin väliä.
Varmista mitä hellanlevyä käytät. Jos mietit, mitä nuppia tulee kääntää, kurkista katkaisijoiden yllä olevia kuvia ja valitse oikea. Jos et kuitenkaan vieläkään ole varma, kysy kämppikseltäsi (vaikka onkin suomalainen) miten hellaa käytetään. Saatat unohtaa sen päivän päätteeksi, joten muista: tyhmiä kysymyksiä ei ole.
Ethän käytä veistä käyttäessäsi teflonpannua paistamiseen. Kiitos.
Kokoa herkullinen ateriasi lautasille ja nauti! Nälkä on mennyt jo ohi, mutta nauti ruokasi ja ole ylpeä suoriutuessasi täydellisen aterian valmistamisessa.
Voilá!
Meillä on joskus ollut myös reenimatkoilla hupaisaa näniden juttujen kanssa. Mutta lisää on luvassa. Totesin pari päivää sitten, että entä jos mitään ei enää tapahdu? Minultahan loppuu ilo elämästä! :) Kuulette lisää..
Mutta täällä eletään viimeistä viikkoa ensimmäisessä harjoittelupaikassa. Fysioterapia, se se on sitten huippujuttu! Vaikka en siitä taas mitään tiedäkään. Mietinkin tässä, että voisikohan Seamkissa saada VVO-pisteitä, jos pitäisi fysioterapiakerhoa kerran kuukaudessa? Mutta oma innostukseni on nyt niin kova, että yksinopiskelu ei innosta pätkääkään, käsillä tekeminen ja kokeileminen, sitä minä haluaisin. Harmi, kun täällä kaikki "hyvät" pohdinnat ja keskustelut käydään maltaksi. Olen välillä vähän hukassa.. Fyssarin ammatti on kyllä yksi parhaista. Uskon niin :) Vaikkakaan minusta ei sittenkään ehkä koskaan tule ft-opettajaa. Toisaalta minulla olisi ainakin kokemusta taas rutkasti enemmän "älä tee näin, kun olet vastuullinen opettaja" -työkalupakkiin laitettavaksi.
Viikon puheenaihe on ammuskelutapaukset, joita on viimeisten päivien aikana ollut ainakin neljä. Ei ole onneksi täällä meidän suunnalla. Muuten Kööpenhamina tuntuu olevan turvallinen paikka. Ei tuonne sivukujille ehkä pimeimpää aikaa lähtisi kävelemään ihan vaan kokeilumielessä, mutta muuten voi kyllä yksinkin kulkea. Ammuskeluissa on kuitenkin painettu useamminkin liipaisinta, viimeisimmässä mahdollisesti jopa 20 laukausta. Kyseessä on kuitenkin jengiyhteenotoista, eikä sivullisia ole ollut mukana.
Kävinpä eilen muuten saunassa! Salaa kai, koska se maksaisi uimahallimaksun lisäksi x määrän kruunuja.. Siellähän ei muita ollut niin hyvä oli käydä vähän pyörähtämässä. Se tuoksui ihan oikealle saunalle ja siellä oli myös lämmin. Mutta. Siellä ei ollut löylykiulua, joten 75 asteen tasalämpöön sai tyytyä. Lauteet olivat neljässä tasossa ja jokaiselle lauteelle oli ehkä tarkoitettu kaksi henkilöä.. Ehkä. Sen päättelin niistä puisista niskatuista(? en ole varma mitä ne olivat..), joita oli ripoteltu lauteille. Viihdyin saunassa ihmettelemässä ehkä 2 minuttia.. Löylyä!!
- Marika
Tämän tekstin kokkauskappaleen ei ole tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä, vaan osoittaa erilaisuutta. Minähän se saatan vain olla tapoihini pinttynyt. Luovuus siis kunniaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti